Eräjuttuja, assosiaatioita
Jutunjuurta erästelystä
Eero Eerola: Pyykorva ja muita eräkertomuksia, Myllylahti 2018
Eero Eerola on kirjoittajana ammattilainen ja erästelijänä hän kannattaa kotitarvekalastusta ja -metsästystä. Nykyiset hömpötykset kuten ”kalasta ja laske vapauteen” eivät kuulu Eerolan tyyliin.
Eerola kertoo mm. siitä, miten metsästysvietin omaava mies lähtee dead line – juttujen puristuksessa käväisemään läheisellä ruokintapaikalla, ihan vähäksi aikaa vain, mutta siitäpä miehelle sukenee päivän mittainen kurimus, kun hän ottaa kuin ottaakin haulikon mukaan ja läsäyttää saaliin keskellä järveä ilman venettä ja koiraa. Taas menivät dead-linet sekaisin. Eerolan tyyliin kuuluu tietynlainen ”rivien välissä assosiointi” joka on tietysti hauskaa, kun mies on myös kirjailija ja elämäntapakuvaltaan teoreetikko. Tällaiseen hommaan kuitenkin väsähtää vanha mies piankin, kun sitä samaa jauhamista ja filosofoimista jatkuu sivutolkulla ja jännitteitä ei löydy etsimälläkään.
” Mitä tämä tarkoittaa, kun asiaa mietitään hiiren näkökulmasta? No tietenkin sitä, että kahdessa säkissä haisee kala ja molemmat on tutkittava. Ja jokainen pehmeältä tuntuva paulanpätkä on pureskeltava, koska juuri se saattaa olla tuo kala. Onhan se ainakin pehmeää.”…
Jotakin tiedän eräjutuista, koska olen Otavan Eränkävijän kisan kolminkertainen voittaja ja julkaisuja on tullut kymmeniä myös Kariston Erämaailmassa. Luulisin että eräjutun suola on tietynlainen henkilökemia erästelijöissä ja kiva huumori, jota ei esitellä rivien välissä hajanaisesti, vaan niinkuin erämiehet tekevät, suoraan asiaan menemällä.
Eerola vaikuttaa mukiinmenevältä eräkirjailijalta, kunhan vähentää tyhjäkäyntiä jutuissaan ja satsaa jännitteisempään ja novellityyliseen kerrontaan. Nykylukija kun kaipaa muutakin kuin veritippaa sen Suomen toiseksi viimeisen metsokukon nokassa. Taitaa kohta olla niin, että eräjutuissa pitäisi olla enemmän kuin puolet luonnonsuojelua ja -ihailua teurastuksen sijasta, koska A.E. Järvisen ajat ovat menneet tehometsästyksen ja -kalastuksen myötä.
Jouko Varonen
