Saatko sinä osallistua työsi ideointiin
Hyvä-veli – rinki on nykyaikaa
Reima Launonen: Taistelu työstä, Kohti inhillistä työelämää, Tammi Kustannus 2021
Mennäänpä ruohonjuuritasolle. Omassa työpaikassani joku erehtyi ilmiantamaan koulun rehtorin joka käytti usein ronskia väkivaltaa oppilaisiinsa.
Ensin kutsuttiin koolle rehtorin hyvä-veli – rinki, työpaikkalääkäri, koulutoimen johtaja, toiset rehtorit jne… . Pianpa alettiin kasata tulisia hiiliä ilmiantajan pään menoksi. Käytettiinkin tosi alhaisia keinoja, joita voisi verrata putin-navalnyi – syndroomaan itänaapurissa.
Ilmiannon tehnyt opettajaressukka savustettiin tuotapikaa ulos työpaikalta. Kokosi tavaransa ja käveli ulos pää oudosti kallellaan askeltaen ontuen kuin jalkavaivainen kalkkuna.
Tosiasiassa pomoissa on paljon narsisteja, paskiaisia ja psykopaatteja. Toki on muunkinlaisia. Mutta heillä on se pitävä rinkinsä.
Mutta asiaan. Reima Launonen on konsultoinut työpaikoilla Hän on jopa toimessa filosofian akatemiassa. Tuumii, että johtajan asema työpaikalla ei ole kehuttava kun hän altistuu vallalle ja kokee kaiken maailman mielen ja ajattelun vinoumat.
Ja kaiken lisäksi johtajan asemaan liittyy tietty status sekä valta ja taloudellinen hyöty.
Ei siis ihme, että pomo sokaistuu ja demokratia saa huutia.
Kun tulee tosipaikka, kyyristelevät työntekijät toistensa selän takana. Ajattelevat, että ei kai vain minun pääni päällä giljotiini helähdä.
Mitä sitten tulee pandemia-ajan ratkaisuihin, niin löytyipä tahtotilaa tehdä päätöksiä nopsasti. Pääministeri lateli kirkkain silmin faktat pöytään ja Suomen kansa totteli.
Nyt jo ollaan jo saamassa korona kontilleen. Vieläkin on soraääniä, mutta suomalaiset ovat oppineet toimimaan hädän tullen määrätietoisesti ja tottelemaan johtajiaan.
Kirja on laaja ja seikkaperäinen. Aihepiireinä mm. työn merkitys ihmisille, työelämän arvot, johtaminen, eriarvoistuminen, työn yhteiskunnallinen merkitys, työn tulevaisuus, jne…
Hyvääpä työtä on konsultti tehnyt. Tietysti on pitänyt käytellä tarvittavaa pieteettiä, ettei nyt ihan sylttytehtaiden ongelmia käydä repostelemaan. Yleensähän näissä asioissa on ainakin kaksi intressipiiriä, joita molempia pitää pyrkiä kosaisemaan.
Tuumin kerran piruuttani, kun menin maksamaan poliisilaitokselle tolppavälähdystäni, että voiko se poliisi aina olla ratkaisuissaan suora ja rehellinen. Johon se vanhempi konstaapeli juttuhetken innoittamana tuumi varomattomasti:
– Kysy vain miten vähän.
Naureksittiin. Sanoin, että maksan sakon tuplana, jos vielä muutama vartti turistaan.
Niinpä se lienee, että vanha sananlasku pitää vieläkin paikkansa:
– Elä sie poika pure ruokkivaa kättä.
Halavattu, en paremmin sano. Kannattaa vain olla työpaikalla se ”hyvä jätkä” joka pitää käkättimensä tukossa tarpeen tullen. Ei näe ei kuule ei muista mitään tarvittaessa niinkuin entinen taksikuski asian havainnollisti.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen