Kristallisemonia peikkojen laaksossa
Frozen-seikkailu lasten makuun.
Disney: Frozen, Revontulten lumoa, Sanoma Media Finland
Peikkojen laaksossa on talvi. Revontulet loimuavat taivaalla. Peikkolasten pitäisi kohta saada taitopalkinto. Pikupeikolla on vielä tavoitetta, kun yksi kristalli puuttuu. Se pitäisi saada jäljitystehtävän avulla. Muut kolme taitokristallia on jo saavutettu. Peikko Pikkukivi koettaa ratkaista jäljitystehtävän etsimällä ötököitä. Mutta kristalli ei ala vielä hohtaa. Anna, Elsa ja Olaf ystävineen auttavat parhaansa mukaan matkalla jäljittämään Peikkopappaa, joka on kristalliseremonian tärkein henkilö. Elsa auttaa etsijäjoukkoa tekemällä taikojaan. Niinpä vuorelle kiipeäminenkin onnistuu, kun Elsa loihtii jääportaat ja kun lumimyrsky yllättää, Elsa taikoo porukalle suojaavan katoksen.
Viimein saavutaan kalliolle, jossa Peikkopappa odottaa. Mutta ikävä kyllä, kristalli ei loista vieläkään. Peikkopappa katsoo ymmärtäväisenä. Vielä puuttuu jotakin. Lopulta Pikkukivi tunnustaa, että ilman ystäviä ei jäljitys olisi onnistunut. Silloinpa kristalliin syttyy valo. Ystävän apu on tärkeä, sanoo Peikkopappa, se pitää aina muistaa.
Frozen seikkailut ovat saaneet pikkulapsista laajan ystäväpiirin, ei vähiten sen vuoksi, että tarinat ovat ilmestyneet myös animaatiofilmeinä. Kirjan kuvitus on kaunista ja teema tietysti tärkeä. Ystäviä tarvitaan aina ja heille pitää antaa avusta myös tunnustus.
Itselläni on suvussa viisivuotias tyttönen, jonka mieltymykset näihin Disneyn prinsessahahmoihin ovat suuret. Niinpä ostin hänelle myös Frozen-prinsessakortit. Monta muutakin Disney-aiheista ”aarretta” on tullut hankittua.
Frozen seikkailuilta odottaisi myös vähän vaihtelevampia juonenkulkuja. Joskus nimittäin tarinat toistavat itseään ja näyttää siltä että rakennettuun tarinakehykseen on vaikea löytää tarpeeksi muunnelmia. Uusia henkilöitä ehkä voisi kokeilla kuten konsanaan Aku Ankka – seikkailuissa.
Jouko Varonen