Suomalaisen elokuvan alkuvaiheita
Kiva lukukokemus
Tuomas Marjamäki: Siitä tulikin farssi, Docendo kustannus 2018
Tuomas Marjamäki ( s. 1978) ei ole kirjailijana aloittelija. Elämänkerrat Spede Pasasesta ja Simo Salmisesta, sekä Kummeli-kirja Erittäin hyvin sanottu muistetaan. Nyt Marjamäki on ottanut aiheekseen ensimmäisen suomalaisen elokuvan, Salaviinanpolttajat, syntyhistorian. Siihen limittyvät tietysti myös 1900-luvun alun tapahtumat laajemminkin.
Lueskelin kirjaa joulun aatonaatonaattona. Aivan rauhallista luettavaa oli tämä Marjamäen kirja, jota on nimitetty hänen ensimmäiseksi romaanikseen. Fiktion osuus onkin kirjassa melkoinen, mutta historialliset vaiheetkin pitävät osapuilleen paikkansa.
Kun Salaviinanpolttajia kuvattiin, siihen oli saatu esioppi, kuinkas muuten, Pariisista. Matkassa oli monta vaikeutta. Ohjaaja kun ei halunnut lähikuvia ja hänellä oli muitakin outoja vaatimuksia.
Elokuvassa ukot löivät korttia, myivät viinaa, joutuivat riitoihin ja lopulta myös poliisin haaviin. Valinta oli sopivan efektiivinen puskafarssi monien satojen ehdokkaiden joukosta. Ikävä kyllä elokuva on kadonnut, eikä siitä ole jäänyt dokumentteja nykypäivään. Toki aiheesta on tehty myöhemmin kehittyneempi versio.
Tämä lukuromaani-/tietokirjatyyppinen teos kiehtoo kyllä vuosisadan alun tunnelmineen. Lueksin sitä aikani kuluksi lauantaipäivän ja totesin, että Marjamäen kieli, fiktion ja faktan sekoitus, on helposti sulavaa. Mainio kirja siis esim. historiallisen proosan ystäville. Mikään verbaalinero ei Marjamäki ole, paremminkin asioiden kirjaaja, mutta sellaistakin proosaa tarvitaan.
– Hyvät herrat, olen tosiaan lukenut käsikirjoituksenne moneen kertaan. Sillä on varmasti ansionsa, vaikka minun on kovin vaikea päästä sisään suomalaiseen alkoholikeskeiseen kulttuuriin. Yleisöä tuollainen hortoilu humalapäisään sikoineen päivineen varmasti huvittaa, ei epäilystäkään. ( Kreivi Louis Sparre, ohjaaja, taidemaalari).
Jouko Varonen
