Sofia Pekkarinen: Elämänpeli, Tammi Kustannus 2022

Elämähän kuin ilotulitus, kestää liian  vähän  aikaa

Esikuvia nuorille ja iloisille naisille

Sofia Pekkarinen: Elämänpeli, Tammi Kustannus 2022

…”Laskettu aika on vasta kesäkuussa, Mona jatkoi protestiaan kun taksi kaahasi liikennevaloihin. Ja ultrassa Chewbacca näytti vielä ihan ankeriaalta… Mitä jos se syntyy ilman raajoja? Tai jos sillä on kidukset keuhkojen paikalla?”…

Letkeästi kirjoittelee ”Luna 2.0”:sta tuttu kirjailija ja sisällyttää tietysti romaaniinsa nuorten naisten kohellusta melkoisen määrän. Eipä silti, mukana on tuhti annos myös nuorille sopivaa samaistumiskamaa. Eihän tässä ole nynnyiksi synnytty.

Joku on lähettänyt Lunan kotiovelle mysteerisen laatikon, jossa on salaperäinen Elämänpeli. No Luna lähtee analyyttiselle taipaleelle kohti oman elämänsä tosia ja epätosia, sekä niitä asioita, jotka sopisi viisaasti unohtaa. Jokaisella naisella kun on niitä pimeitä salaisuuksia. Pääasia, että muistaa sanoa löytämälleen komistukselle ”totuuden hetkellä”, että ole varovainen, tämä on ensimmäinen kerta. Se pitää sivistynyttä leikkivän naisen aina muistaa, vaikka se ”hiphuraa hetki” on tytön elämässä ollut jo ajat sitten.

No Pekkarisen proosa sopii hyvin nuorille naisenpuolille. On kevyttä kohellusta, mutta itseasiassa ihan viatonta sekoilua, jos nyt kaikkia naisten edesottamuksia ei voine sanoa viattomiksi.

Tykkäsin kirjailijan rennosta tyylistä. Sillä kyllä noustaan anjakaurasten, härkösten ja evehietamiesten kastiin. Ja välillä pitää koota kolumneistaan hersyviä teoksia, kuten hyvä ja julkisuutta saavuttanut naiskirjailija tietysti tekee. Hektisenä nykyaikana tämmöinen proosa tarjoaa esikuvia, miten nuorten naisten pitää ”antaa palaa”. Sillä elämä on vain lyhyt episodi ja jos joskus koheltamisen tuoma ”kankkurankka” riipoo, niin onpahan ainakin eletty ihan pohjanmaan kautta.

Suosittelen ”tytöillle” lääkkeeksi todellisuuspakoisuuteen. Mitä sitä leikkimään jotakin siveellistä, kun edellytyksiä on paljon parempaan. Wanha hyvä sanonta pitää siteerata:

Kiltit naiset pääsevät taivaaseen, mutta tuhmat ihan minne vain.”

Kiitos kirjasta, vaikka tutustuminen siihen otti iltapuhteita viikkokauden ajalta. Uusi tähti on tullut naiskirjailijoidemme kärkeen. Vähän kun vielä lisää napakkaa analyysia ja ironiaa sekaan enemmän, niinkuin vaikka anjasnellmanit ja muut. Sitten myöhemmin voi siirtyä jo keittiöterapoinnin suuntaan.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen