Sorjosesta Lappeenrannan vetonaula
Kun oma tytär on syytettyjen penkillä
J.M.Ilves: Sorjonen, Loppupeli, Gummerus 2017
Sorjosesta on tullut Lappeenrannan vetonaula. Niinpä paikkakunnalla järjestetään kävelykierroksia Sorjosen tapahtumapaikoilla ja koululaisetkin tutustuvat dekkarin maisemiin kuvaamataidon merkeissä.
Sorjosta on rankattu ensimmäiseksi suomalaiseksi nordic-noir – sarjaksi. Sarja myyty jo Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan. Sorjosen on sanottu lähentelevän kansainvälistä tasoa.
Sarjan toinen kirja kertoo erikoisesta tilanteesta, kun Sorjosen tytär Janina on syytettyjen penkillä. Hänet on löydetty purjeveneestä verissä päin ja verta kynsien alla. Lisäksi tyttären huomattiin olevan aggressiivisen oloinen ennen tuota iltaa, jolloin miehen ruumis löydettiin veneestä. Välillä Janina ei itsekään oikein tiedä mihin uskoa.
Kirjan juonteisiin kuuluu väkivaltaa ja epätoivoisia tutkimuksia, joista Sorjonen on pistetty sivuun, ymmärrettävistä syistä. Tutkimusten kuluessa tapahtuu muitakin väkivallantekoja. Sorjosella on huoli tyttärestään, mutta myös vaimostaan, jonka sairaus näyttää uusivan.
Sorjonen muutti pääkaupungista pakoon raskasta poliisintyötä, mutta vähällä hän ei näytä pääsevän Lappeenrannan miljöissäkään. Rikollisia kun sielläkin riittää.
”Janinalle annettiin vankilan ankean harmaa vaatekerta, omat otettiin säilytykseen. Se meni kuin televisiossa. Muulla tavoin saapuminen ei vastannut Janinan pahimpia pelkoja: elokuvista ja sarjoista tutut tilanteet, joissa tulija suihkutettiin kylmällä vedellä ja muut vangit tuijottivat tulijaa psykoottisesti kalterien läpi, eivät käyneet toteen.”…
Janina yritetään myös myrkyttää Tallium-nimisellä myrkyllä, mutta lukija voi huokaista helpotuksesta, kun tarinalla on myös onnellisia käänteitä ja mutkallinen vyyhti näyttää selviävän.
Kirja haeskelee totuudelle vieraita tehoja, jotka osaltaan tietysti tekevät mahdolliseksi efektiiviset filmatisoinnit. Lukija tietysti ahdistuu Sorjosen mukana ja homma meni mielestäni niin epäuskottavaksi, että arvelin jo jättää lukemisen ja odottaa tulevia filmatisointeja.
Jouko Varonen
