Suomalaista Ite – taidetta, Maahenki Kustannus

Ite taidetta tuntureilta – Saimaalle

Kansan taide elää ja voi hyvin

Ite vaaroilla, Ite käsillä, Ite rajoilla, Ite Saimaalla, Ite kaakossa, Ite Lapissa, Maahenki Kustannus Oy

Ite-taiteilijoihin puun muotoilijoina olen tutustunut työnsä ääressä mm. Punkaharjun Puukeskus Lustossa, Lappeenrannan Pihatossa, kauppojen pihoissa tai muilla sopivilla paikoilla. Eteeni on sattunut paljon Ite-taidetta Suomea ja Lappia kierrellessä. Pohjoisen ihmiset ne vasta ovat idearikkaita näissä taiteenlajeissa. Kas kun mitä erikoisemman ja suuremman taideteoksen tällää myymälän lähelle tien vierelle, sitä suurempi on kassakoneen kilinä. Lapin mytologia on ehtymätön lähde tämänsuuntaisiin ideointeihin. Etelän turistiin ne uppoavat kuin kuuma veitsi voihin.

ITE-taiteen elinvoimaisuus on jo Suomessakin osoittanut, etteivät kätten taidot ole hävinneet eivätkä häviä niin kauan kuin taidon, kyvyn ja tekemisen tarpeet ovat osa ihmisen itseilmaisua. Luovat teot pysyvät ja muuttuvat siinä kuin muutkin kulttuuriset käytännöt ja arvostukset. Tämän päivän kansantaiteen teoksilla on sellainenkin taianomainen voima, että niiden kautta visuaalinen maailma avautuu myös menneen suuntaan.”

Omista kokemuksistani tulevat mieleen mm. kuvani, jonka Hannu Karpo ja Enska Itkonen julkaisivat Apu-lehden liikennepalstallaan. Siinä oli Lappeenrannan Ylämaan tien varteen kerätty koko aitan seinän täydeltä autojen pölykapseleita. Kerrassaan vaikuttava näky. Karpo lupasi ohi ajaessaan tarjota pullon makujuomaa talon väelle onnistuneesta teoksesta.

Toisen kerran tapasin ite-taiteilijan Mikkelin tien varressa. Hänen kanssaan ystävystyin ja ystävyyden sinetiksi hän antoi minulle ilman korvausta neljä moottorisahalla taiteiltua pöllöä. Rönkköstä patsaspuistoineen on tullut tavattua, Särestön pihassa oleva sääsken monumentti nähty, lukematon määrä moottorisahalla taiteiltuja karhuja ihailtu. Mutta nämä ovat vain raapaisu monipuolisen Ite-taiteen karttaan.

Että mitä? Kirjasarja oli oivallinen matka ITE-taiteen syvimpään olemukseen, suorastaan ilotulitus, joka piti aloittaa alusta, kun viimeisen kirjan takakansi kolahti käteen. ITE-taiteilijoita on joskus nimitetty kylähulluiksi. Siihen voi sanoa, että sitten muutamat lääkäritkin, jotka harrastavat tätä lajia autotalleissaan ovat siis kylähulluja. Parempaan elämystä en kesän 2019 aloittajaisiksi tarvinnut. Ei se ollut sängynpohjalla makoilua kauniina hellepäivänä vaan suuri ja nyanssirikas kulttuurikokemus jossa oli mukana myös paljon paljon lämmintä huumoria.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

 

Kirjoittaja jossakin pohjoisessa.