Maaliskuu maata näyttää
Kevätkuukausien tarinoita
Heli Hottinen-Puukko: Suomen kevät, Päivästä päivään, SKS 2017
Maaliskuu on kuukausista se, jolloin kevään tulon merkit ilmaantuvat luontoon. Lumet alkavat sulaa, lämpötila vaihtelee vuorokauden aikana paljon ja yöpakkaset keskeyttävät lumen sulamisen. Ensimmäiset muuttolinnut, kuten kiurut, joutsenet ja töyhtöhyypät tulevat maisemiin. Variskin on maaliskuun lintuja ja niitä näkyy esim. järven selillä, pilkkiavantojen liepeillä, napsimassa pilkkimiehen hylkäämiä kiiskiä ja särkiä. Tämä kirja aloittaa päiväkohtaisten tietojen käsittelyn maaliskuusta ja päätyy toukokuun loppuun. Jokaiselle päivälle on ladattu perinnetietoa ja sananlaskuja sekä ajankohtaista puhetta säästä ja luonnosta tai kodin töistä. Niinpä maaliskuussa käsitellään termistä kevättä, joka alkaa kun vuorokauden keskilämpötila on nollan ja kymmenen plusasteen välillä ja kestää kuudesta yhdeksään viikkoa.
Maaliskuussa on hyvä pudottaa lumet katolta, tehdä kevätsiivous, varoa heikkoja jäitä, kerätä kevään ensimmäiset kukat ja pajunkissat, harrastaa luonnon kevätseurantaa, muistaa naisväkeä naisten päivänä, laittaa istutukset ikkunalle ja tehdä pönttö linnuille.
Kirjahan vaikuttaa todelliselta aarreaitalta. Siihen on nimittäin kerätty myös kansanviisauksia ja hyödyllistä tietoa joka päivälle. Taitto on myös rauhallinen koko sivun kuvineen. Jos jotakin toivoisin, se olisi suurempi fontti, että ns. wanha kansakin voisi tutkia kirjaa ilman suurennuslasia. Kansanviisauksia pitää tietysti siteerata iloksi ja opiksi:
” Silloin kuin maaliskuussa on suvi, niin samana aikana toukukuussa on kesä.” ( Tervo 1938) ”Jos maaliskuussa varis on maantiellä, tulee kelirikko, mutta jos varis on ilmassa, pitää kaunista ilmaa.”( Pori 1924) ” Ja sitä taas vanhat sannoit, että maaliskuussa jos kukkasen löyvät ulkonta, niin se tietää katovuotta.” ( Kuolemanjärvi 1938)
Jouko Varonen
