Pilviä ja huipputaidetta
Arvokas teos meteorologilta
Seija Paasonen: Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin, Maahenki kustannus 2018
Sympaattimen meteorologi Seija Paasonen kertoilee, että aihe pilvikirjasta on ollut pitkään hänen mielessään. Niinpä aineistoakin kertyi vaikka useamman kirjan verran. Oli siis valinnanvaraa.
Paasonen on paitsi säiden asiantuntija, myös huipputaiteen tuntija ja ymmärtäjä. Niinpä kirjassa nähdään suomalaisen kultakauden taiteilijoita tai itänaapurin ja monen muun maan huippuja aina 1600 – luvulta 2000 – luvulle. Ensiksi katselin tietysti taideteokset, koska tykkään klassisesta kuvataiteesta. Luin myös Paasosen analyysit pilvistä, aina rajuilmoista tähtitaivaisiin.
Maalaistalon poikana opin vanhemmiltani säiden ennustusta pilvien avulla. Iltaruskolla, aamuruskolla, halo-ilmiöillä ja pilvien ulkoasulla oli omat tulkintansa tulevien päivien säistä. Se oli tärkeää, koska esim. heinäsadon onnistunut korjaaminen vaati siihen aikaan tietämystä tulevien säiden enteistä.
Paasonen on tenyt upean kirjan. Taivaan merkit on jaoteltu aina sinitaivaasta, ohueen yläpilveen, joka tietänee talvella pyryä lähiaikoina.
Joskus vanhoissa maalauksissa on aivankuin lentokoneen jättämiä pilvivanoja. Niitä ei kuitenkaan sata vuotta sitten ollut, joten taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela teoksessaan lehmä ja poika on varmaan huomannut, että semmoiset terävät sipaisut sopisivat sinne oikeaan ylänurkkaan.
Mukana kirjassa on paljon meteorologeille tuttuja nimityksiä kuten rastaanrintataivas, pilvitornit, jonopilvet, alasinpilvet, vyörypilvet, kehät ja haloilmiöt. Paasonen osoittaa myös taiteentuntijan lahjojaan tässä kirjassa jota voi lukea ja katsella vaikkapa klassisen taiteen oppituntina. Teos on upea kirjallinen esiintulo meteorologilta ja taiteenystävältä.
Jouko Varonen
