Tarkiaisen kyydissa ei pitkästy
Aina nainen lusmun tilalle tosimiehen löytää
Terhi Tarkiainen: Emily, eli kuinka sukua jatketaan, Tammi Kustannus 2022
No, niinhän se on, että naissukupuoli tarvitsee tosi miehiä, jotka eivät sotkeudu lakanoihin. Itselläni on toki muistissa opettajakouluajoilta tosi pirtsakoita tyttöjä, jotka asettuivat jopa jonoon, kun sain viimein yliopistosta erinomaiset paperit kouraan. Mutta niinhän siinä kävi, että tytönheilakoista alkaa kehittyä dominoivia keski-ikäisiä perheenäitejä ennenkuin huomaatkaan.
Mutta mitäs minä nyt. Piti kehuskella kirjailija Tarkiaista tosi maukkaasta huumorista ja sarkasmista, mitä tulee hienostopiirien maneereihin. Oma mies voi jo kyllästyä, mutta aina voi ilmestyä kuvioihin uusia herrasmies, joka on valmis vaikka laatimaan arvon suvulle perillisen.
Terhillä on jumalan lahjana saatu huumorintaju ja verbaali valmius toteuttaa sitä myös teksteissään. Lappeenrannassa syntynyt ja Helsingissä asuva lupaava tuleva trilogiagigantti ja sanoo pysyvänsä koko ikänsä suulaana karjalaisena. Pitääpä ihan siteerailla kirjailijan huuenheittoa:
…”Alustavien kokeiden perusteella katson tulleen jo pitkälti todistetuksi, että miehen ruumiissa luontaisesti asustava positiivinen elektrisiteettiaine taikka magnetismi saa sen nesteet pyrkimään kohti naisen ruumista hallitsevaa negatiivisuutta. Tämän voi perustellusti olettaa olevan omiaan edesauttamaan hedelmöityksen saavuttamista jopa vaikeimmissa ja epätoivoisimmissa tapauksissa … se on arvon ladya varten rakennettu panosänky, jotta tämä saisi puskettua paronille perillisen.”…
Maagisesta realismistakin epäilty Tarkiainen ottaa todella oksat pois suutarin joulukuusesta. Hänen ironiansa antaa huutia historiallisen romaanin perinteiselle genrelle.
Mutta kriitikonrenttu tykkäsi moisesta kuin hullu puurosta.
Tsemiä Terhi Tarkiainen.
Eipä juuri paremmaksi voi pistää. Ilta pelastettu.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
