Tuleva sota Ennustamisen sietämätön vaikeus, Edita kustannus

Sota ennen ja tulevaisuudessa

Miten sotaan tulisi valmistautua?

Tuleva sota, Ennustamisen sietämätön vaikeus, Edita-kustannus

Sotastrategit ovat tehneet kolmiosaisen kirjasarjan mm. menneen vuosisadan sodan kuvista, nykyajan sodan visioista ja tulevaisuuteen tähtäävistä ajatuksista.

Kaikkia osatutkimuksia ohjasi väljästi yksi tutkimuskysymys: Miten tuleva sota ja sodankäynti on eri aikoina nähty ja kuinka sodankuvissa on onnistuttu näkemään tulevaisuutta.

Kirjasarja on useista asiantuntija-artikkeleista koostuva kokonaisuus ja suunnattu erityisesti sotastrategeille ja alan harrastajille, jopa ihan tavallisille lukijoille, jos heillä riittää malttia paneutua kirjan joskus vaikeaankin verbaaliin asuun.

Sotilaallisessa varustautumisessa ongelmaksi muodostui vuoden 1940 kuluessa sotavarusteiden toimittaminen Eurooppaan. Samoja sotavarusteita olisi tarvittu pidettäväksi varastoituna Yhdysvaltain asevomien liikekannallepanoa varten. ”

Saksan hyökkäys 22.6.1941 alkoi kuitenkin salamasotaoppien mukaisesti vahvan ensimmäisen strategisen portaan iskuilla, joiden kolmessa pääsuunnassa joukkojen voimaduhde oli 5:1 hyökkääjän eduksi.”

Tulevan sodan ennustaminen on vaikeaa. Sotia käydään jatkuvasti ja ne pitkittyvät ja mutkistuvat. Kauhun tasapainon vuoksi on tietysti entistä tärkeämpää pitää diplomaattinen puheyhteys myös mahdollisiin vastustajiin. Niinpä meillä liittoutumattomassa koti-Suomessa kiinnittyy huomio mahdollisimman hyvään ystävällismieliseen sukkulointiin idän ja lännen johtajien kanssa. Siitä on kiittäminen presidenttejämme, aina Paasikivestä ja Kekkosesta lähtien. Uhittelulla ja sapelinkalistelulla ei paljon saada aikaan. Kun henkilökemiat pelaavat ovat sodan mahdollisuudet pienemmät. Niinpä näkisin, että median yleistyvät propakandistiset kirjoittelut idän ja lännen johtajia vastaan eivät olisi suotavia. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoisi vanha kansa.

Kirja on tärkeä lukukokemus ja itsellenikin se avasi spekuloinnin paikkoja, vaikkapa ruohonjuuritason keskusteluissa.

Jouko Varonen

( SARV:n jäsen)