Luojal luomia ne on mölökkeröttii
Upea kirja savon murteesta
Unto Eskelinen: Tavvoo savvoo, Docendo-kustannus 2018
– Petterj on semmonev vilikas poejankilimu.
– Vaekka lähettiin niiv varrae, siitä näheh huttuhongolle jouvuttii.
– Nua vaevaset sormet ouvvat yksiä joperoeta ennen kuv vertyyvät.
– Asijahan suattaa olla justiisa näen tahikka olla tok olemattakii.
Savon kieli on ilmaisurikasta. Tässä kirjassa annetaan usein aakkosellisen sanakirjan lisäksi hykerryttävä lauseyhteys pienillä esimerkeillä. Toki mukana on suomi-savo ja savo-suomi osastot, jotka lisäävät kirjan käyttömahdollisuuksia. Pohjois-Karjalassa lapsuuteni eläneenä löysin kotiseutuni murteessa paljon yhtymäkohtia savon murteeseen. Siksi huomasin, että selvitin nämä kirjan tekijän savonkieliset miinat usein helposti.
Esimerkiksi semmoinen sana kuin älämiskö oli heti hallussa. Niinpä vanha isäntä saattoi sanoa myös Pohjois-Karjalassa peräkammarinpojalleen, että sie olet semmonen älämiskö, että et ymmärrä naisten perräänkää mittää. Lauseyhteys kertoo tälläkin kertaa mistä on kysymys, vaikka sanan vivahteet jäävät vielä selvittämättä.
Jäännöslopuke, eli aspiraatio tuli minulle tutuksi jo suomen kielen approbatur opinnoissa. Kun kirjakielessä varsinkin Länsi-Suomessa käytetään puheessa sanontaa hakkaa päälle, savolainen sanoo hakkaap piälle. Aspiraation muotoja on monenlaisia. Sanan loppuinen j on myös savon murteessa yleinen. Niinpä voidaan sanoa, että joku heräs keskej unijaa. Mahdollisuuksia variaatioihin on monta.
Kirjahan on aarreaitta, varsinkin minulle, jonka vaimo on elänyt lapsuutensa Iisalmessa, oekeitten ihmisjten opissa. Niinhän ne sanovat jo kliseisesti, että kun savolainen puhuu, niin vastuu on kokonaan kuulijalla.
Unto Eskelinen tuumii tämän ties monennen päivitetyn painoksen esipuheessa, että kaikkein savolaisimpia sanoja ei edes tietokone käsittänyt, joten piti olla tosi huolellinen käsikirjoitusta tehdessä ja oikovedosta lukiessa. Onhan se niinkin, että savolaisen saaminen vastuuseen sanoistaan ja tekemisistään on kuin yrittäisi sitä kuuluisaa käärmettä sovitella haulikon piippuun.
Jouko Varonen