Urheilu, Tarkkuuslajit, Lector kustannus 2018

Tarkkuuslajien esittelyä

Mainio kirja Urheilu- sarjassa

Annukka Kolehmainen, Tuula Nuikka, Jaana Palanterä, Aivo Blum: Urheilu, Tarkkuuslajit, Lector – kustannus 2018

Tarkkuuslajit ovat kiinnostaneet itseäni aina lapsuudesta asti. Niihin kuuluivat myös tämänkin kirjan esittelemät: Leipien heitto, mölkky, jousiammunta, ammunta, tikan heitto, veitsenheitto, petankki minigolf, keilailu, biljardi, curling, jne…

Lapsena usein keksittiin omia versioita tarkkuuslajeista, kun pro – välineistön hankkimiseen ei riittänyt pennosia. Toki ammuttiin ilmakiväärillä ja pienoiskiväärillä tauluun vielä omien lastenikin kanssa. Puukkoa piti opetella heittämään seinään terä edellä, niin että se jäi sojottamaan pystyyn.

Leipien heitto oli veden ääressä eläville lapsille tärkeä ja rakas harrastus. Piti vain valita litteä kivi, niin johan leipiä riitti. Tämä kirja toki antaa tarkemmatkin ohjeet em. lajista Kirja on sanalla sanoen upea. Ansiokas kuvitus ja tiedottavat tekstit antavat oivaltaa, että asialla on mainio tiimi.

Näissä Urheilu-sarjan kirjoissa nautin erityisesti selkeästä taitosta ja esitystavasta. Kuvituksesta myös excellent +.

Harvinaisempiakin lajeja kirjassa esitellään. Venäläisperäinen Gorodgi on sekoitus kyykästä ja keilailusta. Pelin idea on hajottaa heittokepillä viidestä palikasta rakennetut 15 erilaista asetelmaa, eli kylää ja saada palikat ulos pelialueelta mahdollisimman vähillä heitoilla.

Shuffleboardissa pelaajat käyttävät keppejä, joiden avulla liu´utetaan painotettuja kiekkoja kapealla kentällä. Kiekot tulee saada jäämään merkatulle pistealueelle. Cornholessa pelaajat heittävät herneillä täytettyjä pusseja kiilamaisella korokkeella olevaan reikään.

Upea kirja, joka esittelee kaikki tärkeimmät tarkkuuslajit. Kirjan lukijan tämä teos varmaankin stimuloi harrastamaan paitsi ammuntaa, jousiammuntaa ja golfia, myös muita lajeja.

Mikä parasta, monia lajeja voi harrastaa varioiden myös kotioloissa. Luovat lapset ovat velhoja keksimään uusia tarkkuuslajeja.

Kun olin Saharassa opetin paikallisia lapsia tekemään kivistä seitoja ( kivet asetetaan päälletysten) ja heittämään kivitorneja nurin kivillä. Lapset ottivat mieluusti vinkkini vastaan, kun autiomaassa ei ollut paljon muita leluja kuin kivet. Nauru raikui ja hymyt olivat herkässä.

Jouko Varonen

SARV:n kriitikko