Kari Häkämiehen kivaa proosaa
Valtaeliitin kuvioita
Kari Häkämies: Vallanjano, Teos-kustannus 2018
Kari Häkämies paljastaa uutuuskirjassaan kuviot, joita kansa on aina uumoillut. Politiikka on likaista peliä ja aina ei ratkaise kansan paras, vaan herramafian mielistely. Jos joku on Arladiamäellä ”hyvä jätkä” niin voi kauhistus ja eipä aikaakaan, kun lehdistö leipoo hänestä kohujutun ja kaikki on aloitettava alusta. Kirjassa käsitellään puolueiden välinen valtapeli ja armeijaksi kehittyneiden poliittisten avustajien kuviot, vain pari aihepiiriä mainitakseni.
Onhan se kiva lukea suomalaisen miehen ajatuksia, miehen joka on toiminut vallan keskiössä ja kokenut kaiken, ylä- ja alamäkineen. Kirjan päähenkilö, Tom Ruokola, on tosipaikan edessä. Puolueen jääminen kolmanneksi kolmesta valtapuolueesta vaaleissa voisi merkitä monta asiaa. Moni pullahtaisi työpaikastaan, edessä voisi olla neljä nälkävuotta oppositiossa, erityisavustajien, kansanedustajien ja valtiosihteerien homman loppuminen. Lisäksi monen olisi maksettava asuntolaina, maine menisi, avioelämän kuviot heittäisivät häränpyllyä.
Lueskelin kirjan poliittisia koukeroita sillä mielellä, että johan minä olen sanonut. Viina virtaa ja naiset vaihtuvat, kun ollaan vallan huipulla. Jörn Donner tuumi aikoinaan sarkastisesti hymyillen, että kaikkein oksettavinta on seurailla maalta tulleiden uusien kansanedustajien toimintaa, kun valtakirja on saatu. Heti rynnätään katsomaan pääkaupungin naistarjontaa ja yöelämää, vaikka oma, vaalityössä kannustanut puoliso odottaa lapsineen kotona ja yrittää olla hengessä mukana.
Häkämies on tehnyt jo dekkareitakin ja häntä on listattu Reijo Mäen manttelinperijäksi. Aivan sellaiseen retvakkuuteen ja antisankarityyliin ei Häkämies ehkä haluakaan, mutta tietynlaista kevyttä asennetta politiikan tekoon on tässä lukuromaanissa. Mielensäpahoittaja saisi tästä kirjasta aiheen tuumia, että pahoitin niin mieleni, kun kuulin tosipuhetta Arkadianmäen pelleistä.
Kari Häkämies on hyvä viihteentekijä. Niistä on puutetta kirjailijoidemme kapeassa kärjessä. Ja kritiikki on aina paikallaan valtaeliitin kuvioissa.
Jouko Varonen
( SARV:n jäsen)
