Luontokuvauksen niksejä
Mahtava kirja
Reima Flyktman: Valokuvaus harrastuksena, luontokuvaajan opas, Readme.fi – kustannus 2018
Olen itse kuulunut Suomen luontokuvaajiin ja harrastus on todella imaissut mukaansa. Joskus olen huomannut, että pienellä kikalla olisi kuvasta saanut loisto-otoksen, mutta sitä on turha surkutella, kun tilanne on ohi. Yleensä pitäisi hyvässä tilanteessa antaa ”kameran laulaa”. Kuvien joukossa voi olla tosi hyvä otos.
Eläimillä, linnuilla, perhosilla, ötököillä jne. on tietyt esiintymispaikat. Perhosten suhteen kirja opettaa, että kuvaustilanteessa ei saa tehdä äkkinäisiä liikkeitä ja hyvä keino on odottaa rauhassa, sillä perhonen joskus tulee takaisin juuri samaan heinään.
Kirja toimii myös katselukirjana ja Suomen eläimistön kavalkadina. Sen upeasta sisällöstä nauttii, vaikka ei olisi mikään ammattikuvaaja. Eri eläinryhmät esitellään luvuissa varsin hyvin ja samalla ”satelee” kullanarvoisia vinkkejä kuvaajalle:
” Usein pitää odottaa sopivaksi katsomallaan paikalla jos siellä on juuri näkynyt haluttu lintu. Aikaa saattaa mennä minuutteja tai tunteja, ennenkuin lintu näyttäytyy tai tulisi vielä hyvälle kuvauspaikalle.”
Tunsin luontokuvaajan, joka oli nähnyt puutarhassaan töyhtötiaisen. No hänpä päätti ottaa siitä kuvan vanhan lapion kädensijalla ja nakkasi lapion pystyyn puutarharuokinnalle. Meni muutama päivä ja töyhtötiainen tuli paikalle ja istahti juuri haluttuun paikkaan. Palkintohan siitä kuvasta tuli kun tausta oli vielä häivytetty teleobjektiivilla ”tasaiseksi”.
Jos kirjaan tarttuu aloittelija, hänet opastetaan myös kameran valintaan ja käyttöön. Itse olen vannoutunut ”Nikon-mies”. Vaimo taas tykkää Canonin järkkäristä. Luontoreissuilla tietysti oppii paljon ”kantapään kautta” ja joskus onnnenkantamoinen sattuu ”sokeallekin kanalle”.
Kirja on huolella laadittu ja jakelee avokätisesti niksejä, jotka moni ammattikuvaaja pitää omana tietonaan. Kirja on siis oikotie hyvien kuvien ottamiseen.
Jouko Varonen
