Jännitteinen katsaus
Miljoonapilkistä veteraanijuhliin
Vesa Keskinen – Tapo Eräheimo: Vesa Keskinen, veitikka ja visionääri, Veljekset Keskinen Oy 2017
Ihan oli ilmassa jännitysnäytelmän tuntua, kun luin tarinaa Miljoonapilkin historiasta ja valtavien kansanjoukkojen juhlasta järven jäällä. Lopulta keksittiin tietysti, kuten kateellisilla on tapana, että moiset kansanjuhlat on lopetettava, niissä on varmaan jotain väärää.
Kahlasin kirjaa, joka on sisällöltään, taitoltaan ja ulkoasultaan todella laadukas ja eteen tuli monta tuttua tilannetta. Itse olin todistamassa Suomen euroviisuedustajan, Lordin, luovuttamaa naamiota vitriinissä Tuurin kyläkaupassa. Kultaisesta hevosenkengästä kertoessaan Keskinen toisaalta välittää lukijalle ideoitaan. Kansa tarvitsee sirkushuveja ja on valmis maksamaan niistä.
Myös Ähtärin eläinpuiston kanssa tehty yhteistyö, tulee käsitellyksi, kuten Miss Miljoona – kisa ja Miljoona-Rock, monista muista toteutuneista ideoista puhumattakaan.
Mielestäni Vesa Keskisestä välittyy se kuva, jonka olen itsekin omaksunut sensaatiolehtien vääristellyistä jutuista huolimatta. Hän on ihmisrakas ja auttavainen. Joskus menee tietysti äärimmäisyyksiin, mutta jos ei toteuta ideoitaan ja impulssejaan, voi yhtä hyvin jäädä sohvalle makoilemaan ja odottamaan yhteiskunnan tukea.
Kirjassa minua miellytti rakenne, jossa toimittajan osuuksiin yhdistyy itsensä päähenkilön kerrontaa. Se motivoi lukemaan tämän kirjaksi melkoisen tuhdin teoksen mielenkiinnolla. Joskus ajattelin lukiessa, että päähenkilön elämä on kuin seikkailukertomusta ja sattumuksista hän selviää sillä, että lopultakin pienistä puitteista ponnistaneella ”kyläkauppiaalla” on puhtaita jauhoja pussissa.
Tuumin, että tämäntyylinen elämänkertakirja tai muistelus on sitä luokkaa, että elämänkertojen perisynti, meneminen helpon kautta, eli välttämällä puuttumista vaikeisiin asioihin, ei ole tämän kirjan puute.
Jouko Varonen
