Niklas Leavyn best seller
Ihmissusi liikkeellä?
Niklas Leavy: Veren Maku, Like Kustannus 2018
” Uhri makasi matalan kivimuurin vieressä, tungettuna siihen melkein kuin peiton reunalle. Ikää tai sukupuolta ei pystynyt päättelemään. … Ylävartalo oli osin paljas, ja toinen käsivarsi oli katkaistu kyynärtaipeen korkeudelta. Päätä oli mahdoton tunnistaa ihmiskalloksi. Vain muutama hiussuortuva paljasti, mistä ruumiinosasta oli kysymys. Loppu oli pelkkää veren, luunsirujen ja aivoaineen sotkua. … Koiranomistajat raportoivat radiossa, että he eivät saaneet koiria ulos autoista.”…
Efektiivisistä efektiivisin ja raaimmista raain dekkari sisältää myös hyvää kuvausta, joka on lähtenyt taiturin käsistä. Ei pelkkää spekulointia ja silmukan kiristämistä syyllisen ympärille. Yksityisetsivällä ( Ebba Lindh) on myös värikäs yksityiselämä, jopa hivenen salamyhkäinen. Eban veli on poliisi. Ebbakin oli entiseltä ammatiltaan poliisi, mutta kyllästyi virkaveljiensä korruptoituneeseen tyyliin hoidella asioita.
Nyt on liikkeellä ihmissusi, niin ainakin luullaan. Helposti tällaiset jutut ja juorut saavat ilmaa siipiensä alle. Kirja vaikuttaa hyytävältä, mutta sen pelastavat sovinnaiselle arkilukijalle Leavyn ylivertaiset tekstinheittäjän kyvyt. Kun Ebba saa soiton rahakkaasta hommasta, hän vähän epäröi. Mutta raha ratkaisee.
Pitäähän se rikollinen saada kiikkiin, olkoon millainen keskiyön mörkö hyvänsä. Jotain muutakin mystistä murhaajassa on kuin rikoksen tekotapa. Siitä kertoo jo sekin, että poliikoirat vain inisevät murhapaikalla, eivätkä suostu tulemaan ulos häkeistään.
Jutusta kehittyy monisäikeinen selvittely, jossa Ebbakin joutuu mutustelemaan taustojaan. Olen kyllä Hohtoni katsonut, joten ihmissusi-teema on tullut tutuksi. Leavyn Stockholm Calling – trilogian avausosa tarjoaa jotain uutta, mm. verbaalisti. Siksi se on otettu maailmalla vastaan ihan vinkuen. Toki täytyy sanoa, että ihmissusi – teema on jo hivenen kulunut, mutta aina yhtä tehokas.
Jouko Varonen
