Sekasihan tuo mimmi on
Marttinen kirjoittaa velkapainajaisista
Annamari Marttinen: Häiriömerkintä, Tammi Kustannus 2021
…”Miten maksaisin sen sata euroa? Se ja lainan korot menisivät suoraveloituksena tililtäni. Minua pelotti aivan helvetillisesti. Oli tunne, että molemmat kerrostalot, joissa minulla oli asunnot, olivat alkaneet täristä, irrota maasta, hajota liitoksistaan, ikkunat olivat alkaneet helistä ja talot kallistua eteenpäin”…
No, tarinahan on suomalaista todellisuutta. Ensin meni avioliitto risaksi, sitten tulivat huoltajuusprobleemit.
Rahallista amissioonia näyttäisi rouvalla olevan. Pari asuntoa ja auto muun muassa. Yksinäisiä riittää. Korona-aika pitää sisällään mitä kauheampia kohtaloita. Jollakin menee vielä huonommin. Jääkaapista marssii esille vihreä makkara, kun sitä kutsuu kauniisti. Velkojilta satelee kirjeitä ja he ovat armottomia.
Naisesta tuntuu, että he oikein haluavat häiriömerkintöjä, että saavat pistää asunnon ja vara-asunnon rahoiksi.
Hyvinhän se Marttinen kirjoittelee. Hänellä on monia muitakin ongelmasentrisiä kirjoja, jotka suomalaiset ovat hotkaisseet heti samaistumismielessä. Kukaties sieltä pilkottaisi joku toivinkipinä lukijan omaan todellisuuteen.
Murheita suomalaisilla riittää. Aina kun tapaan nuoren, joka valittaa vaikeuksiaan ja rahapulaa, tuumin että teiltä nuorilta puuttuu rahaa, mutta meiltä rikkailta eläkeläisiltä, jotka repivät rahaa seinästä, Otto-automaatista, puuttuu terveys.
Semmoisilla puheilla saan monen suupaltin vähän hiljenemään.
Marttinen kirjoittelee kivasti, joskin masentavista asioista. Jospa joku saa iloa, kun huomaa, ettei ole yksin vaikeuksineen. Miekin tilasin Seiskan sitä silmälläpitäen, että saan olla vahingoniloinen kun muilla menee vielä huonommin kuin minulla.
Helevata
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
