Ari Väntänen: The Rasmus, Like Kustannus 2022

Lutunen Lauri ja menestyksen tuulet

Kotinurkilta raakaan bisnekseen

Ari Väntänen: The Rasmus, Like Kustannus 2022

Rasmus ( myöhemmin The Rasmus) aloitti nuorena poikabändinä, eikä Lauri Ylösen nousu laulusolistiksi ollut ollenkaan varma asia. Mutta saatiinhan se Lauri puikkoihin.

Yhtyeen jäsenten nuoruus ( koulupoikia) oli yksi tekijä, joka sai yleisön hillittömään menoon. No vartuttiin ja kotimaassa tuli kultaa ja platinaa.

Ja sitten alkoivat saksalaiset kiinnostua yhtyeestä ja nostivat sen ykkössuosikiksi. Sitten kiinnostuttiin ympäri maapallon, jopa Japanissa ja Etelä-Afrikassa. Ja tietysti listojen kärkeen sielläkin. Suosio oli huipussaan ja Laurista tuli Suomen eniten ansainnut kulttuurihenkilö.

Maailmankiertueen jälkeen tuli keikkaväsymystä ja kitaristi erosi, kun halusi lähteä haistelemaan uusia seikkailuja. Itse asiassa hän oli jo kasvanut eroon yhtyeestä, minkä jokainen voi aistia. Lopullinen ilmoitus yhtyeen jättämisestä oli kuitenkin shokki.

Viisi vuotta pidettiin keikkataukoa ja taas uudestaan yrittämään. Vielä oli faneja maailmalla, mutta innostus ei ollut enää hysteeristä. Kitaristiksi saatiin eronneen legendaarisen Pauli Santasalmen sijalle naisnäkökulmaa. Tilalle tuli Emilia Suhonen.

Semmoisella yhtyeellä kuin The Rasmus eivät mahdollisuudet ole yhden kortin varassa. Vielä voi tapahtua mitä vain julkaisusaralla. No, Euroviisuissa tulivat kyllä melkein Kojon lukemat loppukilpailussa.

Kirja on hyvä ja kronologisesti kirjoitettu. Sitä lueskelin päivän ja totesin sen rokkarien ”kaavan” että joskus väsytään ja kansansuosio hiipuu. Fanit, etenkin ulkomailla, reagoivat herkästi yhteenkin likilaskuiseen biisiin tai tyylin muutokseen. Se taas näkyy levymyynnissä ja artistien turhautumisena.

The Rasmuksen synkkäilmeinen musa kesti hyvin kansainvälistäkin tarkkailua. Elämänkerta on hyvä ja kertoo selkeästi, miten maalaispojat nousivat tähtiin ja tulivat sitten pilvistä pari kerrosta alaspäin, niin kuin esiintyvillä taiteilijoilla on yleensä tapana.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan rakkaustarina, WSOY Kustannus 2022

Kyllä minä niin mieleni hyvitin

Mielensäpahoittaja jallittaa itselleen uuden akan

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan rakkaustarina, WSOY Kustannus 2022

– Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun vaimo kuoli.

Niin siinä vain kävi, että dementiasta kärsivä puoliso veti viimeisen henkyksensä ja aviomies sai aivoinfarktin, kun ei hetkeen tiennyt, että missä todellisuudessa elellään.

Mutta tyynessä vedessä se kala kutee. Niinpä päähenkilöllä tulee tuotapikaa tutustuttua typykkään, joka tuoksuu tosi kivalle. Mutta ronski se on puheissaan. Voittaa poikamieheksi siirtyneen päähenkilön. Ja kas kun heillä molemmilla on semmoista wanhan kansan viisautta, että muuta estettä ei ole kuin se naisihmisen ikiaikainen vaisto.

…”Saimi karsi oksat ja teki tasan kolmenkymmenen sentin pituisia pöllejä, jotka mahtuisivat tuvan, saunan ja ihmisenkeittoaltaan tulipesiin…Saimin takamus pyöri kaadetun puun ympärillä. Minä keräsin hänen tekemänsä pöllit yhteen kasaan”…

Että mitä. Siinä on pitänyt kirjailijan tehdä todentunnun vuoksi paljon työtä, mutta niinpä vain onnistui kuin se entinen kissa, joka ketisti Norjan hirvikoiran, tökkäämällä kyntensä reilusti syvälle sen silmiin.

Tuntu kirjassa ( ties monennessa ”mielensäpahoittajassa”) on taas entistäkin timanttisempi. Ihan noita vanhan miehen viisauksia lukee kriitikkojen liiton pääsykokeestakin riman väristessä selvinnyt sanaseppokin hiton kateellisena. Kas kun Timo K. Mukkakin tuli sanoneeksi, että eipä kriitikoilla ole siipiä. Se se kutitti kivasti hesarin kulttuuriväkeä.

Kyrö on löytänyt sopivan naisenpuolen aisapariksi Mielensäpahoittajalle, vaikka heillä on perusero, taiteilijan hommiakin tehnyt Saimi kun tykkää matkustella ja itse isäntä on piintynyt pirttipuuhastelija. Loppuidylli kuitenkin löytyy. Tästä on hyvä jatkaa ja tuottaa ratevaa sananrieskaa kansalle.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Stephanie Land: Paveuksessanne, Duunariäidin selviytymistaistelu, Tammi Kustannus 2022

Nuoren siivoojan kärsimykset

Kirja arkista arkisemmasta elämästä

Stephanie Land: Palveluksessanne, Duunariäidin selviytymistaistelu, Tammi Kustannus 2044

Ensin olivat haaveet yliopisto-opiskelusta ja porvarillisesta elämäntavasta omakotitaloineen ja katumaastureineen.

Sitten tuli poikaystävä ja pieni vauveli, ja miesystävä osoittautui mulkeroksi ja psykopaatiksi vauvojenvihaajaksi,todella pikkusieluksi ja narsistiksi.

Mitä muuta kuin arkioloon yksinhuoltajana ja reissuun asunnosta toiseen, tarkoituksena päästä mahdollisimman halvalla.

Siivoojan puuhissakin on hyviä hetkiä ja tietysti inhimillisyyttä. Itse asiassa yksinäisen siivoojaressun on kullanarvoista päästä jutustelemaan muiden ihmisten kanssa, kun sosiaaliset suhteet ovat jääneet retuperälle ja elämä ei juuri huiskuttele strutsinsulilla. Ja rikkaan talon suurentavasta pesuhuoneen peilistä voi katsella, kun nyppii hankalia kulmakarvojaan pois.

Että mitä. Elämä on joskus arkista. Suurella osalla ihmisistä on. Mutta Land kertoo siivoojan todellisuudesta jopa opettavaiseen sävyyn: Itse asiassa sain vinkkejä esim. siitä, miten selvitä halvemmalla talousmenoissa jne…

Kivasti kirjoitettu kirja ja muistan kyllä nuoruuden aikoina lukeneeni niinikään arvoon arvaamattomaan kohonneen pohjoismaisen siivoojan tilityksen.

Kirjaahan voi lukea niinkin, että ottaa opikseen, miten voi selviytyä rutiköyhänä duunarina. Itse olin kiitollinen mm. siivousvinkeistä ja tietysti positiivisuudesta, joka huokuu kirjasta jollakin levelillä.

Toki riipaisevaa on lukea, miten yläluokan asiakas aikoo halata lähtiessä, mutta muuttaa halauksen kätteyksi nopsasti. Jonkinasteiset luokkarajat on syytä säilyttää.

Saattaa muuten tämmöinen havainto tehdä alempiasteisen surulliseksi, kukaties pilata päivän.

Kirja on mainio

Excellent + tuli tästä mieleen läväyttää esille.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Hanna Brotherus: Henkeni edestä, WSOY Kustannus 2022

Runollista, analyyttista

Ei voi olla tykkäämättä

Hanna Brotherus: Henkeni edestä, WSOY Kustannus 2022

On tullut aika tönäistä lapset maailmalle. On tullut aika huomata, että yksinolo ei ollut odottamisen arvoinen.

Kun suvun kesämökki myydään, menee sekin henkinen turvapaikka. Pitää opetella ikääntymään, kohtaamaan kremppojen tulo ja lopullisen tilanteen vääjäämättömyys.

Pidin kirjailijan tyylistä. Hän käsittelee ihmiselämää kuin kirurgi, näennäisen helposti, mutta ammattitaitoisesti, kokemuksella.

Pidin myös Brotheruksen runollisesta maalailusta. Siinä ne kulkevat kavalkadina, entiset sielunmaisemat.

Uusi on tullut vääjäämättä. Pitäisi rakennella yhteyttä itsenäistyviin lapsiin. Pitäisi tulla sinuksi senkin kanssa, että yksinäistä ei odota kukaan. Sama vaikka painaisi aamulla herätessä päänsä takaisin tyynyyn ja jatkaisi oloa ilman velvollisuuksia.

Lienee se niinkin, että kun ei enää tarvitse tarjota turvaa ja huolehtimista lapsille, murtuu pois paljon turvallista ja ikuiseksi sementoitua.

Bortherus kirjoittaa näennäisen helposti ja nostalgisoiden, mutta analysoi tilannettaan niin, että lukija ei voi olla huomioimatta omia todellisuuksiaan.

Niin se vain on, että ihmisen on oltava vahva. Jos jää märehtimään murheitaan, se on väärä asenne. Sen sijaan tämän kirjailijan tyyli on tarjota mm. keittiöterapiaa niille, joille on tullut yllättäen yksinäisyys kumppaniksi.

Jäin koukkuun. Toisaalta, äkisti yksin joutuneena ja lasteni hylkäämänä ajattelin Brotherusta lukiessani, että kuule Jouko, sääli on miehelle sairautta. Pitää vain elää mahdollisimman positiivisena. Jos märehtii murheita, niin odottaa synkkä tulevaisuus. Hymyn, ystävien ja huumorin myötä elämä näyttää valoisat puolensa.

Kiitos upeasta kirjasta.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Harri István Mäki: Rebecca Hoopoin hovinarri, Lector Kustannus 2022

Lapsenmielistä ja opettavaista

Tyttö kuin se tietty Peppi

Harri István Mäki: Rebecca, hoopoin hovinarri, Lector Kustannus 2022

Niinhän se Peppikin oli aikansa kapinallinen ja sopeutumaton. Mutta lapset tykkäsivät hänestä. Asia on nimenomaan niin, että lapset ovat jollakin sektorilla monta leveliä korkeammalla kuin aikuiset. Ainakin suoruuden suhteen.

Keskiajalle sijoittuva tarina kertoo tytöstä, joka on erilainen. Niinpä hän ohjautuu aikansa omintakeisimmaksi hovinarriksi.

…” Haltijan tontun lapsellisessa roolissa muut vain nauraisivat Rebeccalle eivätkä hänen sukkelille vitseilleen tai poskettomille metkuilleen. Siinä oli suuri ero mille naurettaisiin.” …

Niinpä niin, nuoret joita pidetään sopeutumattomina tai häiriköinä, voivat olla järkevämpiä, kuin tavalliset luovuudestaan luopujat. Kas, jos on kiltti isän ja äidin kullannuppu, ei koskaan opi todellista viisautta.

Kun Rebeccalta surmataan lemmikkimato, saa tihutyön tekijä ikuiset traumat. Ajattelee matovainaata jopa puuroa syödessään.

Rebecca sanoo heti ei, jos hänelle tarjotaan triviaaleja töitä, jotka ovat ajanhukkaa. Hovinarri se saa käyttää järkeään ja opettaa ihmisille elämäntaitoa.

Mäki on pitkän linjan kirjailija ja kirjoitustaidon opettaja mm. Oriveden opistossa. Alkuaikoina, kirjoittajanuransa alettuaan, Mäki luotti suosimiinsa wanhoihin linnoihin ja kuunareihin. Jutut olivat tosi mageita.

Mäki on myös osaava graafikko. Ulkoisella kovalevylläni on satoja Mäen graafisia teoksia. Jospa nyt on tullut esille henkilöhahmo, joka nostaa miehen kuvitus- ja tekstintekotaidon sekä teemankuljettelun plaaniin. Sitä ainakin toivon. Joskus nimittäin Mäen kuvitus särähtää vähän ylikarrikoituna.

Kirjailijan omaelämänkerta oli itselleni koskettava, lapsuuden traumoja peilaava ja silmiä avaava taideteos. Potentiaalia siis on suuriinkin suorituksiin.

Kiitos kirjasta.

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Laulu jää elämään, euroviisut / syksyn sävel, Valitut Palat 2022

Keräilyeristä vaikka kansansuosioon

Mahtava kooste

Euroviisut/Syksyn sävel, Laulu jää elämään, (4 cd), Valitut Palat 2022

Aikanaan Vainion Junnu tekaisi laulun norpasta ja Nestori Miikkulaisesta ja osallistui sillä Syksyn Sävel – kilpailuun.

Eipä tullut mainittavaa menestystä. Mutta kun telkussa esitettiin em. kilpailun ”keräilyerät”, eli huonommin menestyneiden kavalkadi, niin kansa aivan hullaantui. Laulusta tuli suomalaisten kestosuosikki. Kansa oli puhunut.

Tapaus ei ole ainoa laatuaan Syksyn sävel – kisan ja euroviisukrsintojen historiassa. Katri Helenakin jäi ilman menestystä, vaikka hänestä olisi kenties tullut varma voittaja. Taisi olla Klimenko jolle suotiin edustustehtävä, mutta vaisulla laululla.

Kansa ei erehdy. Muistissa ovat vielä Lönnholmin Minä olen muistanut, Erikssonin Oot voimani mun, Korisevan Enkelin silmin, Edelmannin Peggy, Irwinin Vain elämää, Somerjoen Ja rokki soi, Willbergin Aamu, Neon 2 – yhtyeen Tässä talossa, Muskan Pidä kii jne…

Itselläni on tuhatlukuinen cd- kokoelma musiikkia ja jostakin syystä diggan paljon tanssittavia iskelmiä vaikka ukomaisia jne. on levystössäni ainakin puolet. Jokainen laulu maalaa eteeni laulajan henkilöhistorian vaiheet. Jokainen sanoitus puhuttelee. Musiikin ja tekstin soveltuvuus on joskus hivelevää kotimaisissa.

Kun laitan juke-boksini sekoittajalle, on tunnelma samantapainen kuin tämän tärkeän kokoelman kuuntelussa. Herkkupala toisensa jälkeen.

Joku on myynyt sielunsa nykynuorison räppäreille,  (joiden sanoista en saa ikävä kyllä selvää), joku taas tanssittaville. Olen sitä ikäluokkaa, että tarina se pitää olla laulussa minulle ja tyylikäs musa.

Että mitä, kyseessä on suurenmoinen lahja suomalaisen tanssimusiikin ja suositun kevyen musiikin ystäville.

Kun neljässä levyssä on käsitelty musiikkia 40-luvulta lähtien, niin kuuntelija voi valita mielimusiikkiaan aina pitkälle 2000-luvulle asti.

Kiittelen ja kumartelen

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Harri Halme & Ari Pusa: Manageri, Tammi Kustannus 2022

Valheen päälle ei kannata rakentaa

Joskus on vain sanottava suorat sanat isoillekin kihoille

Harri Halme & Ari Pusa: Manageri, Miten teen rahaa, julkisuutta ja menestystarinoita, Tammi Kustannus 2022

Kun luen Harri Halmeen tilitystä vaiheistaan, tulevat mieleen isäni sanat minulle: ”Aina pitää olla suora.”

Halme kertoo, että aikoinaan, kun Aki Parviainen voitti Sevillassa, hänelle haluttiin räätälöidä kilpailuohjelma ja -aikataulu isojen herrojen mieltymysten mukaan. Mutta Halme sanoi idealle kylmästi ei. Vastaanottokin oli Akille suunniteltu Helsingin lentoasemalle. Mutta Halme tuumi,että nytpä Aki lentää suoraan Joensuuhun, jossa hänellä on vastaanotto lähisuvun kera. Aki ei tulisi edes ulkomaanlentojen aulaan.

Joskus pitää valmentajankin olla ”suora” ja estää huippu-urheilijan hyväksikäyttö sponsorienkin taholta.

Petra Olli tuumii kirjassa, että kun kaikki lähimmätkin turvaverkot repeilivät, oli sentään Harri, johon voi luottaa ja jolta voi saada tukea.

Yhdistäisin tämän valmennustehtävän mieluusti myös perhetasolle.

Myös kirjoittajat tarvitsevat ymmärtävää henkilöä lukemaan käsikirjoituksia ja vaalimaan tekstintekijän henkistä stabiliteettia.

Ihmisen elämä on täynnä aihepiirejä joissa voi tukea toista. Lämmin ystävyys auttaa päämääriin.

Pidin kirjasta ja sen positiivissävytteisestä annista. Kuka muu voi auttaa silloin, kun on ahdistusta ja halu jättää kuntolenkki tekemättä. Rolf Haikkolakin oli kellontarkasti paikalla, kun Lasse Virenin aamulenkin aika oli. No tulokset olivat järisyttäviä, mutta mies itse rauhallisuus.

Minullakin on aina takuuvarma manageri huolehtimassa, etten vajoa ikävissä tilanteissa henkisesti labiiliksi.

Kyllä Halmeen uraan on mahtunut urheiluvälinebisnestä, menestysreseptien laatimista, kansainvälisten tähtien tehtailua, urheilijan tuotteistamista, voiton maksimoimista urheilukisoissa, poliitiikan tekoa mm. Ilkka Kanervan kanssa…

Kirja on selkeälukuinen ja koukuttava. Jopa niin, että tavallinen tallaaja voi oppia siitä tavoitteiden asettamista elämälleen ja urheilijalle tyypillistä täsmällisyyttä. Semmoisia ”korjaussarjoja” pidän tärkeänä myös elämänkertakirjallisuudessa. Aina voi oppia toisten elämästä ( sanoo SARV:n kirjakriitikko).

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Minna Maijala: Pirkko Lahti, Kuuntelija, Otava Kustannus 2022

Ymmärtäjä

Mielenterveystyön uranuurtaja

Minna Maijala: Pirkko Lahti, Kuuntelija, Otava Kustannus 2022

…” Arkkitehtuuri, sairaalassa esillä oleva taide ja vaikkapa äänimaailma olivat tärkeitä tekijöitä viihtyvyyden ja toipumisen kannalta…Tässä on tietenkin se ristiriita, että sairaalassa ei ollut tarkoituskaan viihtyä liian hyvin, koska järjestelmä perustui mahdollisimman lyhyihin sairaalajaksoihin”…

Pirkko Lahti on mielenterveystyön uranuurtaja ja tietää mistä puhuu. Esimerkiksi onnettomuuden tai kriisin ollessa akuutti ja pitkään sen jälkeenkin, suomalainen jättää sukulaisen tai ystävän yksin. Yhteydenpito loppuu kuin seinään. Ei käyntejä, ei viestejä, ei puheluita tai postia.

Suomalainen on silleen rakennettu.

Lahti kertoo kirjassaan miten yleiseen kulkuneuvoon tuli pellenpukuun ja -maskiin pukeutunut nuorukainen. Mikäs siinä, iloa pitää olla, hän ajatteli kunnes huomasi pellen poskille valuvat kyynelkarpalot. Lahti ei epäröinyt, vaan otti pojan käden omaansa ja piti kättä hellästi koko bussimatkan ajan.

Suomalaiset ovat tunnejäykkää kansaa. Esim. omassa suvussani on tapana sisarilla ja veljillä, että soitetaan vain kuolinpuhelut ja kyynelien aika on haudan reunalla.

Olen juuri itsekin tietynlaisessa käymistilassa, kun perheenjäsen joutui pitkäaikaishoitoon. Eipä yhteydenottoja kuulu tai näy. Se on periaatteessa suomalaisen perusluonteen syy.

Kun olin koulunjohtaja ja lapset vierastivat laulunkoetta  yksinlauluna luokan edessä, niin neuvoin, että ottakaa kavereita mukaan. Mie sitten kuuntelen kunkin kohdalla, että meneekö nuotilleen.  Olen kuullut lukuisia kertomuksia laulunkoetraumoista.

Jos oli voimistelutunti ja kuntopiiri, niin annoin lihavien ja ujostelevien kiertää vaikeat kohteet. Tiesin, että jos kaverit nauravat epäonnistuneelle suoritukselle, siitä jää ikuiset traumat ja liikuntakauhu.

Lahti tuumii kirjassaan, että mielenterveystyö on edistynyt ajoista, jolloin puhuttiin hulluista ja kajahtaneista. Nykyisin mielenterveyden hoito otetaan hienovireisemmin ja tämmöistä erityisryhmää ymmärretään yhteiskunnassa. Vanhakantainen ajattelu on vielä voimissaan arkikäytöksessä. Kerran hullu on yleensä aina hullu, varsinkin asenteissa.

Pidin kirjasta. Läheisyyden lämmön ja kontaktien tarpeen sekä kuuntelemisen tärkeyden korostaminen nousee siinä usein esille.

Kirjaa lueskelin useana iltana ja totesin että naiselämänkertojen tekijä Minna Maijala on tehnyt taas huisin hyvää työtä. Häneltähän on julkaistu mm. kirjat Minna Canthista ja Katri Valasta.

Kiittelen

Jouko Varonen

SARV:n jäsen

Timo Parvela: Ella ja kaverit autiosaarella, Tammi Kustannus 2022

Oivaltavaa, humoristista

Opettaja tuntee lapset

Timo Parvela: Ella ja kaverit autiosaarella, kuvitus Anni Nykänen, Tammi Kustannus 2022

No, opettaja ja lapset lähtevät luontoretkelle, joka Parvelan mielikuvituksen ja lapsituntemuksen, sekä huumorin myötä muodostuu autiosaariseikkailuksi.

Kas kun saarelle johtava silta rojahtaa tulvan mukana veteen, ja retkeläisillä ei ole poispääsyä saarelta.

Siinäpä moneen kertaan lastenkirjoistaan palkittu ja ulkomailla arvostettu kirjailija-opettaja pistää parastaan, loihtii uhkakuvia ja huumoria, sekä koululasten rikasta mielikuvitusta.

Mutta, kumma kyllä, lasten oivallusten takana kajastaa vitsikkyyden lisäksi myös arkista totta ja orientoitumista tilanteeseen.

Opettajakin saa leikillistä huutia Parvelan tyylin tuntien. Kun vielä tulee mukaan kauheita karhuja, jotka ovat oudon kesyn tuntuisia niin sopan ainekset alkavat olla koossa.

Mitäs muuta kuin kliimaksien ja verbaalijippojen kautta kohti loppuidylliä, jota lasten seikkailukirjoilta vaaditaan.

On se melkoinen taikasormi tuo kansankynttilä-Parvela, kun hän saa kaiken koskettamansa muodostumaan kullaksi.

Hänen verbalistiikkansa on välillä melkoista tajunnanvirtaa, mutta lapsia kiinnostava säie pysyy vaikka mielikuvitusta olisi käytelty toden teolla.

Siinä näyttää olevan se jokin, joka muodostuu lapsen aivoitusten ja huumorin tuntemuksesta. Eikä Parvela koskaan sorru ylilyönteihin. Eihän sitä nyt semmoista opettajalta voi lipsahtaa.

Pidin kirjasta. Nauraa hihittelin, kuten luultavasti lapset ja vanhemmat Parvelan teksteihin tutustuessaan. Koukussahan sitä ollaan tukevasti ja odotetaan taas uutta parvelaa luettavaksi hiirenkorville.

Kiitos hyvästä mielestä Timo

JoukoVaronen

SARV:n jäsen