Rintasyöpäsairaan henkisesti hoitava kirja
Rinnat ovat osa naisen identiteettiä
Corien van Zweden: Rinnat, Elämänmittainen rakkaustarina, WSOY Kustannus 2021
…”Rinnoilla, niin monipuoliset ja kiehtovat elimet kuin ovatkin, ei ole lääketieteellisessä mielessä mitään erityistehtävää, toisin kuin esimerkiksi sydämellä, keuhkoilla, iholla, maksalla ja suolistolla.
Eikä mikään muu elin ole niin altis kasvaimille kuin rinnat. Neljäsosa kaikista maailman syöpäkasvaimista aiheutuu rintasyövästä”…
Olen kyllä lukenut kirjoja miesten prostatasyövästä, ja itsekin olen moista sairastellut jo parikymmentä vuotta. Onneksi ovat hoitaneet niin hyvin, että ei ole elämä tämän kanssa päässyt eskaloitumaan. Syöpiä on jo kymmenessä vuodessa opittu hoitamaan laadukkaasti. Yleisimpiä taitavat olla rintasyövät ja miesten eturauhassyövät. Varhainen diagnosointi on tosi tärkeää molemmissa.
Tytöille on tietysti naisidentiteetin kannalta melkoinen kulminaatiovaihe, kun rinnat alkavat ilmoitella kasvustaan. Usein lähdetään silloin katselemaan äidin kanssa sopivaa vaatetusta, niin sanoakseni. Joudutaan myös uuteen henkisen kasvun tilanteeseen.
Sitten tulee aika, jollin rinnoista muodostuu osa naisen minäkäsitystä ja pianpa niihin liittyy murrosiän muiden muutosten lisäksi myös osa tyttöjen lisääntyvistä psyykkisistä muutoksista. Naiseksi kasvaminen ei ole ollut aina yksinkertainen asia, varsinkaan ennen, jolloin naisen roolia yhteiskunnassa aliarvostettiin.
Tämä kirja liikuskelee paljolti rintasyövän aiheuttamissa ajatuskuluissa ja käytännön asioissa. Muut höpötykset jätetään vähemmälle. Psyykkinen ja fyysinen minuus voi horjahtaa tässä taudissa. Sama se on miesten puolella, kun syöpä iskee arkoihin paikkoihin.
Hyvä, että tällaisia, tiedottavia kirjoja kirjoitetaan. Mielestäni kirja muistuttaa myös Hannu Tavion kirjoittamaa prostatasyöpäkirjaa ”Kutsumaton kumppani”, jota olen lukenut useita kertoja ja etsinyt sieltä samaistumiskohteita. Rintasyöpäsairas voi saada tärkeää vertaistukea Zwedenin kirjasta.
Henkinen kasvu näihin vaikeisiin asioihin voi vaatia aikaa ja psyykkistä totuttelua. Joskus joudutaan turvautumaan psyykenhoitoonkin, mutta tällaiset kirjat ovat myös henkistä apua parhaimmillaan. Lukija huomaa, että ei ole ainut, joita esim. rinnan poisto riipaisee syvältä.
Kiitos kirjasta.
Tällaisia tarvitaan kun ”kutsumaton kumppani” iskee ihmisen arimpiin paikkoihin.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen