Suomi elää metsästä ja on metsä
Poliittista vääntöä metsäteollisuudesta
Sakari Siltala: Oksalla ylimmällä, Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918 – 2018, Siltala Kustannus 2018
” Metsäteollisuus on sadan vuoden ajan valjastettu kansantalouden moottoriksi, polttoaineeksi ja vääntövoimaksi. Useimmiten Suomi on noussut sodista, lamoista ja muista aallonpohjista metsäteollisuuden avulla” …
Suomen metsäteollisuutta on kadehdittu ja se on yritetty saada muiden valtioiden lypsylehmäksi, viimeksi EU:n. Niinpä satavuotinen taival sisältää paljon tutkiskeltavaa, sekä mielenkiintoisia poliittisia kuvioita ja anekdootteja.
Maalaisliitto ja metsäteollisuus ovat olleet lähes aina sotajalalla. Kas kun kumpikaan ei tahtoisi olla pelkääjän paikalla valtakunnanpolitiikassa. Kekkosen kaudella oli ohjaksissa punamulta, mikä ei miellyttänyt metsäteollisuutta. Tarvittiin poliittista lobbausta ja Urkkikin kutsuttiin usein saunomaan metsäteollisuusherrojen kanssa. Jonkinlaista konsensusta hierottiin lähes eskaloituneeseen tilanteeseen. Metsäteollisuudelle olisivat hyvät suhteet valtakunnan poliittiseen johtoon olleet elintärkeät. Saivatkin edustajansa ministeriksi, mutta Kekkosen maalaisliittolaista taustaa se ei horjuttanut. Myös työväen intressit oli huomioitava.
Kirja on oivallinen teos metsäteollisuudesta poliittisena vaikuttajana. Mikään metsäteollisuuden historiikki se ei ole, paremminkin subjektiivinen mielipideteos poliittisista ja kansainvälisistä väännöistä, lobbausyrityksistä, jne…
Aika on muuttunut. Entisten metsureiden tilalle ovat tulleet järeät metsätyökoneet ja parturointia on tapahtunut myös valtakunnan politiikassa sitten Kekkosen aikojen. Metsäteollisuus on ollut Suomen tärkein poliittinen voima. Kirja kuvastelee myös anekdoottien avulla metsäteollisuuteen liittyvää bisnestä ja lobbausta. Jatkuvasti Suomelta kadehditaan sen metsien ylivertaista arvoa. Nykyisinä aikoina on myös ymmärretty metsiemme kasvava viihdyttävä ja henkinen merkitys suomalaisille ja turisteille. Kansallispuistoja perustaan ja Eu puhuu kateellisena hiilijalanjäljistä.
Mitä siis? Mielenkiintoinen ja lukijan tietämystä avaava kirja, joka osoittaa, että mikään ei muutu aikojen olossa kovin paljon, ainakaan Suomen metsien arvon suhteen. Kirja sisältää lähdemateriaalin lisäksi myös henkilökohtaisia painotuksia, mitä tulee poliittisiin aihepiireihin? Sehän lisää toisaalta teoksen merkitystä mielipidekirjana.
Jouko Varonen
