Eläytyvästi kirjoitettu romaani
Analyyttista ja tuoretta kerrontaa
Kirsikka Saari: Hölmö nuori sydän, Otava 2018
Jotenkin tuli Saaren kirjan tyylistä mieleen Anna-Leena Härkösen nautittava verbalistiikka romaanissa Häräntappoase, ehkä siksikin, että Härkönen kirjoitti romaaninsa 17-vuotiaana ja nuorten ehdottomuus ja toisaalta elämänkokemuksen tuoman viisauden puute tulevat Saarenkin kirjassa esiin.
Kiira on kokenut rakkauksia ennenkin, jopa alkavan raskauden, joka päättyi keskeytykseen. Mutta jokin Kiirassa viehättää Lenniä, jopa niin paljon, että kohta Kiira alkaa odottaa lasta myös Lennille. Nuoret päättävät pitää lapsen, mutta mukaan tulee muuttuvia tekijöitä, kuten Lennin viime hetkillä tapahtuvat suunnanmuutos punkkariksi, joka katkaisee nuorten suhteen ennenkuin vauva on edes tullut maailmaan.
Mutta kun on nuortenkirjasta kysymys, niin kirjailija tietysti luottaa turvalliseen loppuidylliin. Elokuvakin kirjan pohjalta ilmestyy ja Saari on niittänyt myös mainetta käsikirjoittajana Oscar-ehdokaaksi kohonneessa elokuvassa Pitääkö mun kaikki hoitaa.
Pidin saaren verbaalista valmiudesta ja nuorten elämän analyyttisesta lähestymistavasta. Kirja ei pitkään vanhentunut käsissäni, kun tunsin jo takakannen kolkuttelevan lukijaa. Romaanissa oli lisäksi lyhytajoinen tyyli, jossa Kiira ja Lenni olivat vuorotellen tapahtumien keskipisteessä.
Eipä lukija ehtinyt väsähtää kirjaa lukiessa, vaikka sen tyyli viittaa paremmin viihteelliseen nuortenproosaan. Käsittelyssä on kuitenkin varsin satuttava aihe, teiniraskaus. Nuorten pitäisi lukea tämä kirja opiksi ja ojennukseksi. Molemmilla nuorilla on ystäväpiirinsä, jotka auttavat minkä voivat. Kun Kiiran ystävät pyrkivät kannustamaan ja antamaan positiivisia mielialoja, niin Lennillä on jos jonkinlaista ystävää, jopa lopuksi äärioikeistolaisia kavereita. Pidin kirjasta. Kirjoittajalla oli riittävästi taitoa pitää lukija mukanaan. Jäänpä odottamaan Saarelta lisää hyvin kirjoitettua proosaa.
Jouko Varonen
