Iäkäs legenda jaksaa jaksaa jaksaa
Dannysta pieteetillä
Pirjo Kemppinen: Tuntematon Danny, Otava Kustannus 2021
Dannyyn pätee se sananlasku, että kun puuhaa paljon ja rakastaa elämää ( myös naisia ) niin mikäpä semmoiseen mieheen pystyy, ei ainakaan aika.
Muistan kyllä ne käärmeshowt ja siihen aikaan tuntemattomat valoefektit. Danny oli nuorison ykkösnimi ja hänen musiikkinsa semmoista pehmoa, jos sitä verrataan nykyajan osallistuviin ja särmäisiin laulajiin, jotka usein etsivät virtaa myös kuningas alkoholista ja pilvipeijaisista.
Mutta Dannypa on ollut hieno mies, eikä halua loukata ketään.
Olen aina arvostanus Dannyn tyyliä. Hän mieluummin vaikenee kuin asettaa kapuloita ristiin kenenkään kanssa.
Kirjasta kyllä aistii, että tehdäämpä hieno kirja hienosta miehestä. Tämmöisiä esikuvia tarvitsisivat myös nykyajan risuparrat ja niskatukat.
Ja kun laulajalta paukut loppuivat, niin jopa tulivat nuoret tytöt nostattamaan tuulta purjeisiin. Taisi wanha mestari jo ajatella uran lopettamistakin välillä.
…”Noihin aikoihin Danny oli masentunut, Mietti lopettamista ja jäähyväiskiertuetta. Hän teki hiljaista, sisäistä tilinpäätöstä. Keskustelumme olivat taaksepäin luotaavia. Sitten tuli Erika ja siitä lähti hyvien asioiden kimara, Outi sanoo”…
No, Dannylla on silmää nuorille kyvyille, ei siinä mitään. Ja pitäähän semmoisia autella. Erikakin, entinen tangoprinsessa, on noussut ilmiöksi. Paheksuntaakin Danny on saanut naisasioistaan, mutta tärkeintä hänelle on aina ollut perheenisän rooli.
Että mitä. Hyvin on kirja kirjoitettu, mutta sensaatiohakuiset kurkistelijat kokevat ikävän yllätyksen. No semmoisia säröisiä muisteluksia kirjoitetaan kyllä riittävästi nykylaulajista tai räppäreistä. Jokainen voi valita mieleisensä tästä genrestä. Nykyisin kun on vallalla muistelmateosbuumi.
Kaikkea hyvää ikääntyvälle, mutta nuorekkaalle Lipsaselle.
Jouko Varonen
SARV:n jäsen
